Lämpöpumppujen avulla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa rakennusten tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen. Näin voidaan vähentää ostoenergian tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä. Lämmönlähteenä voidaan hyödyntää joko ilmaa, maata, vettä tai poistoilmaa. Lämpöpumppuja voidaan käyttää joko päälämmitysjärjestelminä tai tukilämmitysmuotoina. Muiden energiantuotantojärjestelmien, kuten aurinkokeräinten, integroiminen lämpöpumppujen yhteyteen on myös mahdollista.
Ilmalämpöpumput
Ilmalämpöpumput ottavat lämpöä ulkoilmasta ja siirtävät sitä sisäilmaan (lämmityskaudella). Lämpöpumpun ulkoilmayksikkö asennetaan ulkoseinään tai erilliselle telineelle ja sisäilmayksikkö vastaavasti sisäseinään kiinni avoimelle paikalle niin, että ilma pääsee virtaamaan mahdollisimman hyvin rakennuksen tiloihin. Kylmäaineputket viedään seinän läpi näiden yksiköiden välille. Ilmalämpöpumppuja hyödynnetään yleensä rakennuksen lisälämmönlähteenä, koska niiden tuottama teho laskee lämpötilan laskiessa -10…-15 asteeseen.
Kun ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ilmasta ja siirtää sen veteen, puhutaan ilma-vesilämpöpumpusta. Lämpimän käyttöveden turvaamiseksi järjestelmää mitoitetaan yleensä suhteellisen suureksi. Kovilla pakkasilla (-20…-30) hyödynnetään usein lisälämmönlähdettä.
Maalämpöpumput
Maalämpöpumput ottavat lämpöä joko maaperästä, kalliosta tai vesistöstä. Tällöin lämmönlähteen lämpötila on suhteellisen tasainen ilmaan verrattuna, jolloin lämpöpumput toimivat hyvin kesällä ja talvella. Maan tai veden lämmönsiirtokerroin on myös ilmaa parempi. Maalämpöpumppuja voidaankin käyttää päälämmitysjärjestelminä. Järjestelmää voi hyödyntää esimerkiksi vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä ja lämpimän käyttöveden lämmityksessä.
Poistoilmalämpöpumput (PILP)
Poistoilmalämpöpumput ottavat lämpöä ilmanvaihdon jäteilmasta ja siirtävät sitä käyttöveteen, lämmitysjärjestelmään tai ilmanvaihdon tuloilmaan. Poistoilman suhteellisen tasaisen lämpötilan ansoista poistoilmalämpöpumput toimivat hyvällä hyötysuhteella talvella ja kesällä. Järjestelmä vaatii yleensä rinnalle lisälämmitysmuodon.
COP kertoo lämpöpumpun hetkellisen tehokkuuden tuotetun ja käytetyn energian välillä. (Esim. 2 kWh tuotettua lämpöä, kun sähköä kuluu 1 kWh –> COP = 2
SPF on COP:n vuotuinen keskiarvo, ja kuvaa vuotuisen tuotetun ja käytetyn energian suhdetta. Koska esimerkiksi sääolosuhteet muuttuvat, SFP-arvoa antaa realistisemman luvun lämpöpumppujen vertailemiseksi
Kustannusarvioita:
Ilma‐ilmalämpöpumput
1500 – 3000€
Ilma‐vesilämpöpumput
8000-15000 €
Poistoilmalämpöpumput
4000-8000 €
Maalämpöpumppu
15000-20000 €
