Passiivista aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennuksissa arkkitektonisin ja rakenteellisin keinoin. Tällöin puhutaan passiivisesta aurinkoenergian hyödyntämisestä. Auringosta peräisin oleva energia on ns. ilmaisenergiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen lämmityksessä. Jo varhaisessa vaiheessa rakennuksen suunnittelua passiiviset keinot ilmaisenergian maksimoimiseksi ja toisaalta ylikuumenemisen estämiseksi tulisi … Lue lisää
Energiapaalut keräävät uusiutuvaa energiaa maasta putkistojärjestelmässä kiertävään kylmäaineeseen maalämpöteknologian tavoin. Poiketen perinteisestä maalämpöratkaisusta, energiapaalut on asennettu rakennusten kantaviin perustusrakenteisiin, eikä lisäpaaluja yleensä tarvita. Energiapaalut sopivat siis uudisrakentamiseen, jossa rakennuskohteessa suoritetaan paalutus esimerkiksi teräspaaluilla. Näin vältytään maalämpöpumpuille ominaisista lisäkustannuksista, kun erillisiä … Lue lisää
Kaukolämpöä tuotetaan yleensä keskitetysti suuremman mittakaavan lämmöntuotantolaitoksessa hyödyntämällä esimerkiksi kivihiiltä, turvetta tai uusiutuvia energialähteitä, kuten puuta tai biokaasua. Lämpölaitokselta sähköntuoton yhteydessä syntyvä lämpö johdetaan rakennuksiin kaukolämpöverkkoa pitkin. Rakennuksen saavutettuaan 70 – 120 asteinen kaukolämpövesi johdetaan lämmönvaihtimeen, jonka avulla lämmitetään rakennuksen … Lue lisää
Sähkölämmitys on yhä yleinen lämmitysmuoto. Esimerkiksi pientaloista noin 40 % lämpiää yhä sähkölämmityksen avulla. Sähkölämmitys voidaan jakaa huonekohtaiseen ja keskitettyyn lämmitykseen. Huonekohtaisessa lämmityksessä sähköä käytetään suoraan esimerkiksi patterin, lattian tai katon lämmittämiseen. Keskitetyssä lämmityksessä sähkön avulla lämmitetään vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän vaatima … Lue lisää
Pelletit ovat sylinterimäisiä, noin 1 – 4 cm pituisia ”kapseleita”, jotka on puristettu kasaan kovan paineen alla. Raaka-aineena pelleteissä käytetään yleensä puuteollisuuden sivutuotteita, kuten sahanpurua. Pellettejä poltettaessa tuotetaan uusiutuvaa energiaa, ja hiukkaspäästöjä syntyy vähemmän kuin puupoltossa. Pellettejä voidaan hyödyntää … Lue lisää
Maapiiriksi kutsutaan pihalle tai pellolle noin metrin syvyyteen asennettua putkiverkostoa. Putket asennetaan yleensä vaakatasoon pehmeän maan alueelle, jolloin putkiston pituus on yleensä noin 150 – 200 metriä. Vastaavasti ilma voidaan esilämmittää tai – jäähdyttää lämpökaivon avulla, joka on porattu 100- … Lue lisää
Lämpöpumppujen avulla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa rakennusten tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen. Näin voidaan vähentää ostoenergian tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä. Lämmönlähteenä voidaan hyödyntää joko ilmaa, maata, vettä tai poistoilmaa. Lämpöpumppuja voidaan käyttää joko päälämmitysjärjestelminä tai tukilämmitysmuotoina. Muiden energiantuotantojärjestelmien, kuten … Lue lisää
Aktiivisen ja passiivisen aurinkoenergian huomioon ottamisesta asemakaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaiheissa Oulun kaupungin alueella on julkaistu selvitys Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n toimesta vuonna 2014. Aurinkosähkö Selvityksessä tuli ilmi, että aurinkopaneelien suuntausten ja kulmien valinnassa ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä vuosittaisen tuoton maksimointiin, … Lue lisää
Tuulienergia on viime aikoina ollut puheenaiheena uusiutuvien energialähteiden raivatessa tietä markkinoille. Tuulimyllyjen yhteydessä puhutaan kuitenkin paljon meluhaitoista ja massiivisista rakenteista, jotka muokkaavat maisemaa. Perinteiset tuulimyllyt toimivat noin 3…4 – 25 m/s alueella ja vaativat paljon automatiikkaa jotta tuulen suunta saadaan … Lue lisää
